Veikko J. Rintala

Martinselkosen pienet ja isot karhut Kesän odotetuin tapahtuma alkoi olla lähellä, kun ajelimme vaimoni kanssa pohjoista kohti 09.07.17. Siellä suunta oli ensin Suomussalmi ja siitä vajaa 70 km lounaaseen pitkin Juntusrannantietä Pirttivaarantien risteykseen. Sitä pitkin perille Martinselkosen Eräkeskukseen. Pieniä haasteita oli navigaattorin kanssa reitin loppuosalla, kun kone tarjosi erinäisiä pikkuteitä ratkaisuksi nopeammalle perillepääsylle. Emme niitä vaihtoehtoja sortuneet käyttämään, onneksi. Martinselkosen Eräkeskukseen on hyvä ja näkyvä viitoitus Juntusrannantiellä kohdassa, josta pitää kääntyä Pirttivaaran tielle. Tietä jatketaan perille asti. Sitä sitten mentiin, pienen epäröinnin jälkeen. Eräkeskuksen paikasta ei enää voi erehtyä. Ilmoittautuminen ja huoneiden luovutus sujui mukavasti ja ehdimme purkaa tavarat kaappeihin ja hetkeksi vielä lepuuttamaan pitkästä ajomatkasta johtuvaa kangistunutta kroppaamme. Kaksi yötä viettäisimme Eräkeskuksen vieraina. Sitten maittavalle lounaalle klo 15.00. Haukipihvit ja perunamuusi olivat todella makoisat. Lounaan jälkeen siirryimme valmistautumaan illan ja yön kuvauksiin. Kuvauslaitteet varmistettiin, samoin muistikorttien riittävyys, akkujen kunto sekä kameroiden kiinnitykseen tarvittavat video- ja kaksi kuulapäätä. Lämpimät vaatteet piti myös valita. Mukana oli kaksi runkoa ja kaksi 100-400 mm optiikkaa sekä varalla vielä pokkari pitkällä zoomilla. Näillä pärjättiin, eikä kannettavaa repuissa ollut liikaa. Matkaan lähdettiin klo 16.00 autoilla Eräkeskuksen pihalta. Ajomatka ei ollut kovin pitkä. Autoilta lähdettiin metsään oppaan pitämän tiiviin toimintaesittelyn jälkeen. Kaikille oli mukana eväät yötä […]

Viiksimon Ahmat ja Karhut

Edellinen retki karhuja kuvaamaan Eijan kanssa oli Kuusamon Kuntilammelle. Nyt suuntasimme hiukan etelämmäksi, Kuhmoon ja siellä Kuhmon Boreal Wildlife Centeriin, Viiksimoon. Paikka on lähellä itärajaa ja tiestö hyvää hiekkatietä. Kaikki katselupaikat ovat rajavyöhykkeellä. Etäisyyttä ensimmäiseltä katselupaikaltamme, suolta, rajalle oli matkaa vain n 2 km. Rajavyöhykkeellä liikkuminen vaati aina luvan, mikä tarkoittaa mm sitä katselupaikkojen ylläpitäjille, että kaikki kävijät on rekisteröitävä ja henkilötiedot on ilmoitettava rajaviranomaisille. Tästä on myös se etu järjestäjille että katselupaikoille ei tule ulkopuolisia ja esim. metsästystä voidaan valvoa tarkemmin. Karhut tulevat pääasiassa Venäjän puolelta ja siellä olevilta suurilta suojelualueilta. Siellä useimmat myös tiettävästi talvehtivat. Viiksimon palvelut ovat hyvät. Majoitus ja ruokailu on järjestetty osana katselupakettia. Poiketen Kuntilammen ”katselumallista” Viiksimossa ei järjestetä iltakatselua, koko yö on ainoa vaihtoehto, ainakin tällä hetkellä. Paikkaa voi suositella kaikille, koska katselijat/kuvaajat kuljetetaan autolla hyvin lähelle katselupaikkoja ja käveltävää autolta kojuille on vain joitain satoja metrejä. Kojuilta on myös nouto, toisin kun Kuntilammelta. Katselukojujen varustelu vaihtelee. Suolla olevassa suuremmassa kojussa on laverit lepäämistä varten ja myös kuivakäymälä. Pienemmissä kojuissa varustus on vaatimattomampi, mutta kuvausolosuhteet paremmat. Kiinnitykset kameroille ovat erinomaiset, tukevat, ja kuvauspaikkoja on kojuissa useaan suuntaan, yleensä kolmeen suuntaan. Aloitimme ensimmäisen yömme kojussa suolta. Saimme käyttöömme kahden hengen kojun, johon majoituimme jännittyneinä siitä, mitä tuleman pitää. Paikalla olimme n klo 18.30. Ensimmäiset […]

Lintujen Talviruokinta

                Voimme lukea erilaisista alan julkaisuista että osa linnuistamme ovat muuttuneet ns. yleisesti esiintyvistä, silmälläpidettäviksi, osin myös uhanalaisiksi. Varsinkin jotkut tiaiset ja varpuset ovat harvinaistuneet enemmän kuin ”normaalit” vuosittaiset kannanvaihtelut antaisivat olettaa. Voisimmeko itse millään tavalla auttaa lintujamme? Tarkoitan siis erityisesti näitä silmällä pidettäviä ja uhanalaisia lajeja, tietenkin myös muita lintuja siinä ”siivellä”. Voimme kyllä, monin tavoin. Yksi tapa on lintujen talviruokinta, siellä missä se ei ole kiellettyä, kuten kaupunkitaajamissa.Lintujen ruokinta on paitsi hyödyllistä niin myöskin hauska harrastus. Siitä on meille valokuvauksen harrastajille, ja etenkin niille jotka kuvaavat paljon lintuja paljon hyötyä. Kustannamme linnuille ruokaa ja saamme ”vastalahjaksi” kuvien lisäksi, raitista ilmaa ja kuntoilua. Opimme myöskin lintujen käyttäytymistä ja pääsemme näkemään luonnon monimuotoisuutta monin tavoin. Talviruokinta on hyvä ja toivottava tapa auttaa lintuja yli talven kylmien aikojen. Olen itse nyt neljättä talvea ruokkinut metsän lintuja. On tärkeä ymmärtää että otamme itsellemme tietynlaisen ”vastuun” kun päätämme aloittaa lintujen ruokinnan. Ruokintapaikan olisi oltava sellainen että se on linnuille hyvä ja suojaisa. Ruuan olisi oltava oikeanlaista, pähkinöitä, siemeniä ja linnuille tarkoitettuja ”rasvavalmisteita”. Ei mitään ruuan- ja/tai leiväntähteitä. Myöskin jonkinlainen syöttöautomaatti olisi hyvä olla. Ruokien sijoittaminen maahan sellaisenaan ei ole paras mahdollinen ratkaisu. Tosin maasta ruokansa hakevien ”ruokailijoidenkin” on ehkä hyvä saada […]

Karhuja Kuntilammella kuvaamassa 26.-28.07.2015

  Olin saanut vaimoltani ja lapsiltani ”synttärilahjaksi” mahdollisuuden päästä katselemaan ja kuvaamaan karhuja Kuusamon Kuntilammelle.  Kolme erillistä katselumahdollisuutta oli tarjolla. Kaksi jännittävää iltaa

Kuvausretki Liesjärven Kansallispuistoon

Retki Liesjärven Kansallispuistoon 23.06.2015 vri Taas tuli aika 4E:n lähteä katsastamaan lähiseudun mielenkiintoisia kuvauspaikkoja. Olimme jo aikaisemmin suunnitelleet käyntiä Liesjärven Kansallispuistoon ja nyt päätimme

Kuvauskohteena Porla, Lohja

Porlan entiset kalanviljelyaltaat ovat saaneet olla ”rauhassa” pitkiä aikoja suuremmilta muutoksilta. Nyt on kuitenkin koittamassa alueelle uudet haasteet. Jää lähivuosien nähtäväksi miten

Kuvausretki Suomenojan Lintualtaille, Espoossa

Retki 06.05.2015. Päätettiin laajentaa ”reviiriämme” ja suunnata katsomaan miltä näyttää Espoon Suomenojan lintumestat. Porukalla lähdettiin keskiviikkona aamupäivällä, jotta ehtisimme kuvata

Miksi kuvaan 100-400mm optiikalla?

Pitkällä 100-400 mm optiikalla on mahdollisuus ”päästä lähelle” kohteita, saada teräviä kuvia kokonaisuudesta, ja/tai yksityiskohdista kohteessa. Kuvaaminen ”pitkällä lasilla” on ”oma lajinsa”